Eläinoikeusaiheisia dokkareita on tullut katsottua viime vuosina aika useita: kaikkea Earthlingsistä Vegucatediin ja Babesta Forks over Knivesiin. Animalian haasteeseen vastatakseni ja leffalistaltani katsoin otsikon mukaisen dokumentin tänään, koska sitä on kehuttu, enkä ollut vielä ehtinyt nähdä kyseistä rainaa. Viime aikoina on tullut katsottua paljon ilmastonmuutoselokuvia, joten tästä näkökulmasta tehty lihateollisuutta kritisoiva leffa oli itselleni ajankohtainen.
Viimeisin katsomani elokuva, eli tämä ”Meat the Truth”, on oikeastaan luento, jonka kertojana on luentoa pitävä Hollantilaisen eläinten puolueen kansanedustaja Marianne Thieme. Tämä saa yleisönsä tajuamaan, miten on tärkeää siirtyä ainakin osittain kasviperäiseen ravintoon esittelemällä faktoja ja videohaastatteluja mm. maailman sympaattisimmalta, entiseltä karjatilalliselta, joka sittemmin koki eläinoikeusvalaistuksen ja ryhtyi vegaaniksi.
Vaikka Meat the Truth ottaa kantaa pääasiassa ilmaston lämpenemiseen, on siinä kuvattu lihateollisuutta hyvin realistisesti possujen julmasta kastroinnista ja kanojen nokkien typistämisestä lähtien. Ilmastonmuutoksen lisäksi Meat the truth käyttää eläinoikeus- ja ympäristöargumentteja. Pääosin dokumentti kuitenkin alleviivaa sitä, että eläinperäinen ravinto aiheuttaa suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin esimerkiksi saastuttavana pidetty liikenne.
Leffa on amerikkalaisnäkökulmasta kerrottu ja ”lehmät pierevät metaania” -tasoisilla hyvin yksinkertaisilla argumenteilla höystetty valistus, mutta argumentit ja tunteet purevat yleisöön. Hyvänmielen leffa, jota voisin suositella sekasyöjille.
Vegaanihaaste 